Perussuomalaisten on nostettava kattoa korkeammalle ja seiniä leveämmälle. Perussuomalaisten, Suomen kansan edun valvonnan jykevään linnakkeeseen on kutsuttava mukaan äänestäjiksi ja jopa mukaan toimimaan terveesti ajattelevat ihmiset kaikista puolueista ja äänestämättä jättävistä. Miten se tehdään, on toivottavasti puolueen johdon agendalla. Jos sitä ei tee, niin puolue vajoaa marginaaliin.
Suomi on jaettu kahtia. Toisaalla ovat hallituspuolueet, joiden tavoite on nöyristelevä eurooppalaisuus sadalla miljardilla eurolla. Toisaalla ovat ne, joiden tavoitteena on Suomen kansan etu.
Suomen kansan etua haluavia on ilman muuta kaikissa puolueissa, jopa hallituksessa. Heillä vaan on tunnetusti huono matikkapää. He eivät huomaa, että he ovat valmiit uhraamaan jopa 100.000.000.000 euroa saadakseen olla ”ytimessä”. He eivät voi osoittaa mikä tuotos tulee sadan miljardin uhkapelistä. Jos tuotos olisi olemassa, niin kai he jo olisivat sen meille kertoneet.
Kaikissa puolueissa on kuitenkin hyviä ihmisiä. Ja hyviä ihmisiä onkin paljon puolueiden ulkopuolella. Heitä on myös sirpalepuolueissa. Nämä kaikki hyvät ihmiset ovat tarpeen, jotta politiikan suunta voidaan kääntää pois varmasta tuhosta, johon kuutosen matemaatikot ja peruskoulun tasoiset opettajat meitä ovat viemässä.
On olemassa kaksi vakavasti otettavaa hyvien ihmisten puouetta. Toinen on väyrysläinen Keskusta. Toinen on Perussuomalaiset.
Minulla on henkilökohtaisesti ollut kielteinen kokemus Perussuomalaisten johdosta siksi, että se hylkäsi kaksi tärkeää asiaa eduskuntavaalien kynnyksellä: pakkoruotsin vastustuksen ja köyhien asian. Monelle oli liikaa, että Soini jäi halaamaan jytkyä, vaikka sen sytke oli jo sammunut. Soini yksin on kuin Ollila Nokian huippuvuosina. Täynnä jytkyä, kun maailma jo juoksee hänen ohitseen.
Kirkasotsaisuudessaan Soini on silti oikeassa. Ei ollut mitään syytä hyväksyä ainoaa ehtoa eli heittää kansalta kiskottavaa sataa miljardia Moolokin kitaan, mihin häntä vaativat demarit ja kokkarit ehtona hallituspaikasta. Toki Soini olisi saanut jotain hyvityksiä, kuten pari sataa tuhatta nuoriso-organisaatiolleen, kuten Arhinmäki. Hän ei olisi kuitenkaan saanut pakkoruotsia alas, sillä RKP:tä ei niin vain kammeta. Hän oli jo alistunut pakkoruotsin jatkumiseen, etukäteen, Torvaldsia paijatessaan. Soini olisi saanut korkeintaan jotain poliisin määrärahoja ja näennäistä tarkkuutta muutaman ulkomaalaisen rikollisen hyysäämisestä. Ei mitään muuta.
Euron lopullista tuhoa odotellessa on aivan selvää, että kaikissa puolueissa kauhistellaan tuhokataisuutta. Rosvoilevat yritysjohtajat, kyvyttömät laadun valvojat terveydenhuollossa, lääketeollisuudessa ja kaivostoiminnassa, tuhlailevat tuotekehittäjät, miljardeja ulos lappaavat kehityshaihattelijat, pahoinvointia perhe- ja koulumurhiksi asti synnyttävät kiusantekijät eivät saa jatkaa nykyistä menoaan.
On se helppoa, siis mikä, no edes määritellä, mikä on Suomen kansan etu, jota valvotaan:
Tämä maa elää vain työn teolla.
Mikään säästö ei saa aiheuttaa tehdyn työn vähentämistä.
Pienten yritysten merkitys tuottavan työn antajina tunnustetaan.
Tämä maa tarvitsee koko ajan talous- ja rahajärjestelmän, joka mahdollistaa työn tekemisen.
Jos eurot ovat kireällä, niin olkoon rahamme vaikka ”kurre”.
Rahan on oltava Suomen oman pankin tai valtion määrättävissä ilman mitään korkomenoja Suomen ulkopuolelle tai korkomenoja yksityisille Suomessakaan.
Säästöt on otettava niiltä, joilla on annettavaa. Tässä on oltava Paasikivimäinen ja tunnustettava tosiasiat.
Yksi niistä ylitse muiden on se, että yritysten ylin johto on karannut kansan parista ja esimerkit, kuten Nokia ja Sonera osoittavat, että suuret palkat ovat ainoastaan haitaksi kyvykkyyden käytölle.
Toinen tosiasia, viimeiset 30 vuotta ovat asuntojen omistajat tienanneet koko ajan enemmän kuin on ollut kansantaloudellisesti järjellistä ja tämä kupla on tullut tiensä päähän.
On pakko hillitä asuntokeinottelua. Keinona on tietysti rakentaminen ja kaavoitus siten, että niiden antama etu tulee kuntalaisten eduksi.
Vuokralaisten on pakko saada hyvitys siitä, että he ovat maksaneet asuntokuplan.
Korkeiden ja korkeahkojen virkamiesten palkat ovat karanneet kauas yksityisen sektorin ohitse.
Kaikki rekisterit ja tilastotiedot on koottava ja julkaistava huolellisesti, jotta näistä asioista ei tarvitse keskustella vain tunnepohjalta eli trendi tietojen pimittämiseksi on pysäytettävä.
Jos ja kun siis on pakko säästää, niin säästöt otetaan taseistaan niiltä, joilla sitä annettavaa on, Islannin malliin.
Virkamiesten palkkoja on leikattava rajusti 3.000 euroa ylittävältä osalta.
Turhat virat on lakkautettava. Niitä on varmasti satoja, vakansseineen tuhansia.
Pääomatulot on verotettava progressiivisesti niin, että ei ole tarvetta verokikkailuun.
Koulutuksen ja tuotekehityksen tavoite on oltava tulevaisuudessa ja nykyhetkessä.
Pakkoruotsi ja kaksikielisyys kokonaisuudessaan on lailla kiellettävä; ruotsi ei voi olla sen kummempi kuin mikään muukaan vähemmistökieli: toisaalta sen muinainen ylikorostus aiheuttaa tarpeen ja mahdollisuuden sen alas ajoon suhteellisesti muita kieliä enemmän.
Ulkomaisen työvoiman tuontia on toisaalta hillittävä, toisaalta sallittava helpommin silloin, kun se oikeasti edistää valtakuntaa.
Rahoitusmekanismeja on kehitettävä nykyisestä byrokraattisesta ja luovuutta ehkäisevästä.
Rahaa ei syydetä entisten hyvien yritysten moolokinkitoihin.
Myös tavanomainen, mutta hyvin kysyttävä työ on aina arvokasta eikä sitä tule hylätä epämuodikkaana, vaan sille on annettava rahoitusta.
Varsinkin ICT-sektorilla on tehtävä rankka uudelleen arviointi:
Miksi Viro on meitä fiksumpi? Mitkä periaatevalinnat ovat johtaneet 1960-2000 –lukujen jälkeen niin mahtavaan asemien menettämiseen koko sektorilla. On jopa aihetta kysyä veteraaneilta, mitä he olisivat tehneet toisin. Ja on sitten mentävä muun maailman mukaan – ja on synnytettävä kotimaisia uusia ideoita ja jopa ict-ekosysteemeitä.
Vastuuttomien poliiitikkojen ja virkamiesten toimet on tutkittava
Korruption alhaisuuteen ei enää kukaan usko.
Miksi fosfaattiomaisuus lahjoitettiin norjalaisille? Ketkä lahjoittivat, miksi, mitä etuja he saivat.
Miksi Sonera ja UMTS .skandaali?
Miksi pankkiskandaali?
Miksi EMU EVM ja muut EVVK-skandaalit.
Miksi valehtelevat ministerit?
Miksi tietoa kätkevät ministerit ja virkamiehet?
Miksi valtionyhtiöissä jatkuvasti stay up, get out, get in (haha) –korruptiota, kavalluksia tai mitä nyt sitten onkaan?
Arvot
Suomen kansan arvot periytyvät ikiaikaiseen Kalevalaan, jossa vanhempien kunnioitus, tieto, hyvinvoinnin Sammon rakentaminen ja taide olivat ihmisen onnen lähteet; ainoa eepos, jossa rosvoileva sota ei ole pöyhkeilevän hyväksyttävää.
Kalevalan perustaan istuu hyvin kristinusko, jonka protestanttisen muodon kestävät arvot ovat läsnä aina, kun puhutaan suomalaisista hyveistä, kuten työ, rehellisyys, väkivallattomuus, vanhempien kunnioitus ja uskovaisilla tietysti uskollisuus omalle Jumalalle.
Oikeasta johtamisesta ja suomalaisten toiminnasta keskenään kertovat parhaiten Aleksis Kivi ja Väinö Linna. Suomalainen tiimi, jonko koko on jalkaväkiryhmän 8 ihmistä, on äärimmäisen tehokas. Siihen kuuluu hiljaisia tai luonnevikaisuudessaan jopa hulluja yksilöitä. Porukan rehellinen henki ja yhteinen tavoite on kirkas ja se sietää kaikenlaista erilaisuutta. Johtaminen ei voi tapahtua palatsista puuterihuiskulla heilutellen, vaan mukana tehden. Nämä tiimit ovat sodassa ja rauhassa voittamattomia.
Suomeen saapuu paljon ulkomaalaisia, joille suomalaisuus on uutta. Suomalaisuutemme on tietenkin erittäin arvokas ja kunnioitettu elämäntapa, jota ilman muuta me vaalimme omassa maassamme. Kun kulttuurit kohtaavat, niin joudumme pohtimaan kannan tarkistamista joissakin asioissa. Emme tietenkään hyväksy lakiemme rikkomisia, emme epärehellisyyden lisääntymistä, emme turvallisuuden heikkenemistä. Meidän tulee heti opettaa vieraillemme, mikä meillä on oikein niin kuin hekin opettavat meille, mikä heidän maissaan on oikein. Ymmärtämättömät monikulturistit yrittävät vaatia suomalaisia sopeutumaan ulkomaalaisiin, kuten pukeutumisen, rukoushetkien, naisen aseman tms. koodeihin. Sellaiset lipsumiset johtavat työn tuottavuuden ja työturvallisuuden alenemiseen, lisääntyvään epätasa-arvoon, turhiin kustannuksiin ja suomalaisuuden halventamiseen.
Naisemme ovat jo oppineet pitämään puolensa , kenties ylikin puolet, jotta naista ei halvenneta. Nyt sama vaatimus koskettaa koko kansaa. Suomalaisuutta ei saa sallia halvennettavan.
Tulijoiden filosofiat ja uskonnot, jotka ovat sopusoinnussa protestanttisten kristillisten arvojen kanssa, sopivat meille hyvin eivätkä ole aiheuttaneet harmeja, joskus jopa päin vastoin, kuten mm. työtä kunnioittavista rauhallisista Aasian kansoista olemme oppineet.
suomenlalli 
Jospa nyt pitäis vaan kehitellä kritiikin voimaa verkossa ja ehkä perustaa demokraattinen nettipuolue? Esim. Jouko Pihon tapa perustaa puoluetta ei edusta demokratiaa. Piraateilta toivoisi jotain voimakkaampaa nettiorganisoitumista. Mutta katellaan rahassa.
Jouko on ihan hyvä puolueen perustaja. On mielestäni vain hyväksi, että aloittaa jostain ja kutsuu sitten kiinnostuneet mukaan. MIelestäni on vain hajauttavaa, jos aloittaa puolueen perustamisen liialla diskuteeraamisella.Kyllä Jouko kuuntelee, jos on asiaa. Joukon puolue tulee sillä menolla kyllä jäämään pieneksi, sillä erityisesti kristinuskoon ripustautuminen asemoi sen kristillisten alalahkoksi.
Rauhassa!
Loistava esimerkki hyvästä ihmisestä Perussuomalaisten ulkopuolella on Esko Seppänen. Hän on toki ollut Vasemmistoliitossa huippupoliitikko, mutta ei koskaan mitenkään väärässä.
Kun kerran löytyi yksi fiksu vasemmistolainen, niin heitä on varmasti enemmänkin. Kyllä on, kunhan heitetään menemään korruptoidut ja sivistymättömät tollot, kuten Siimes ja Arhinmäki.
Erot Perussuomalaisten ja Vasemmiston terveiden voimien välillä on ymmärrettävä ja ne on silloitettava. Ei ne vasurit mitään idioottikommareita ole. Eikä ne persut ole fasisteja. Nuo leimakirveet pelaavat vain Kokoomuksen ja Demarien pussiin pitämällä Terveen Vasemmiston ja Perussuomalaiset vallattomina pikkupuolueina.
Mikä se ero onkaan: Vasemmisto ei ole innokkaasti yrittäjiä, kuten Perussuomalaiset ovat. So what! Yrittäjä on työläinen ja työläisellä on yhä enemmän yrittäjän vastuuta. Yrittäjistä on erotettava se prosentti, jotka ovat riistäjiä. Samoin on työläisistä erotettava se 20 prosenttia, joka on ay- ja virkarälssiä; heistäkin enemmistö on kokkareita, demareita ja virheitä.
Kun nyt hehkutan Vasemmiston ja Perussuomalaisten ykseyttä ja siltoja en silti tarkoita tehdä railoa Perussuomalaisten ja Kokoomuksenkaan väliin. Kokoomuksenkin rehdit palkkaduunarit, kuten opet ja hoitajat, voivat paremmin, kun äärikokoomuksen politiikka demokratisoidaan. Kokoomuksenkin yrittäjistä vain harvat hyötyvät nykymenosta, joka rikastuttaa vain rikkaimpia.
Vaikka meillä Suomen Laillisuuspuolueen perustajilla on kristillinen usko ajattelumme taustavoimana, niin tarkoituksena on kuitenkin profiloitua yleispuolueena, jota kuka tahansa voi kannattaa, jos hyväksyy yleisohjelmamme, jossa tärkeimmät kohdat liittyvät itsenäisyyteen, eroon EU:sta ja pankkien velkaorjuudesta, talousdemokratiaan, suomalaisten työpaikkojen turvaamiseen, korruption, byrokratian ja harmaan talouden vastustamiseen, laillisuuden vaatimiseen ja suomalaisten puolta pitämiseen.
Jouko Pihon puolueen maallinen ohjelma on täsmälleen oikea. Siinä on vain yksi ongelma, erottuminen Perussuomalaisista. Kun tätä erottumista ei oikein ole, niin äänet jakautuvat: 1. hämmentynyt ei viitsi äänestää ollenkaan, 2. äänestäjä äänestää kuitenkin perussuomalaisia 3. pieni vähemmistö äänestää Laillisia. Näin ei kuitenkaan kasva hyvien ihmisten joukko.
Ymmärrän monta syytä olla äänestämättä Perussuomalaisia. Yksi syy on heidän ylpistymisensä, kuten uskollisten ja vakavissaan olevien tukijoiden hyljeksiminen milloin mistgäkin syystä.. Siten olisi teoriassa toivottavaa, että samansuuntaisia ihmisiä olisi enemmän tarjolla. Vaalijärjestelmämme ei kuitenkaan tällaista suosi. Voittaakseen poliittisesti Perussuomalaisten itsensä on otettava lusikka kauniiseen käteen, levennyttävä ja kasvettava korkeutta. Nyt on Perussuomalaisilla viimeinen aika olla lankeamatta lällättäjien vinolluun.